Syntyvyyden kehitys kertoo meille esimerkiksi sen, kuinka moni ihminen haluaa perustaa perheen Iisalmeen. Lasten määrä taas vaikuttaa palveluverkkoon ja alueen elinvoimaan. Alhainen syntyvyys ja muuttoliikkeen suuntautuminen isoihin kaupunkeihin ovat yleisiä ja valtakunnallisia trendejä. Iisalmen kaupungin vuosittaisena tavoitteena on 130 syntyvää lasta.

Uimahallin kävijämäärä kertoo meille sen, kuinka hyvin alueen ihmiset pitävät huolta hyvinvoinnistaan ja miten kaupungin palvelut tukevat kuntalaisten hyvinvointitavoitteita. Tavoitteena on, että uimahallissa vierailee vuosittain 150 000 kävijää.

Kirjaston lainamäärä kertoo meille konktreettisesti sen, kuinka hyvin kaupungin palvelut tavoittavat kuntalaisia kirjallisen kultuurin saralla. Erityisesti nuorisoa kannustetaan lukemaan enemmän, jotta he pysyvät tietoisena yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tavoitteena on, että kirjaston vuosittainen lainamäärä on 325 000.

Korkea varhaiskasvatuksen osallistumisaste mahdollistaa sen, että mahdollisimman monilla lapsilla on tasapuoliset mahdollisuudet jo heti elämän alkutaipaleella. Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut mahdollistavat pienten lasten molempien vanhempien työssäkäynnin ja tukevat lasten myönteistä kehitystä erityisesti sosioekonomisesti heikommasta asemasta tulevien kohdalla. Tämä tukee myös kaupungin positiivista kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste on 85 %.

Nettomuutto kertoo kotimaassa tapahtuvan muuttoliikkeen suunnan, tavoitteena on positiivinen luku eli enemmän ihmisiä muuttaa Iisalmeen kuin Iisalmesta pois. Lisäksi seurataan maahanmuuton tilannetta, joka osaltaan voi lisätä alueelle muuttoa kotimaan sisäisen muuttoliikkeen vastapainona. Yleensä nuoret ikäluokat joutuvat opintojen perässä muuttamaan pois Iisalmesta, mutta työikäisten osalta tavoitteena on saada väestöä muuttamaan Iisalmeen perheineen. Tavoitteeksi on asetettu, että nettomaahanmuutto on vuositasolla positiivinen.

Kansalaisopiston osallistujamäärät kertovat aktiivisesta elinikäisestä oppimisesta erityisesti ikäihmisten kohdalla, vaikka opiskelijioissa on myös nuoria ja työikäisiä. Itsensä kehittäminen on tärkeää sekä oman hyvinvoinnin kannalta että yritysten näkökulmasta työntekijöiden osaamisen kasvun kautta. Tavoitteena on, että kansalaisopiston kursseille ilmoittautuu vuosittain 2 400 opiskelijaa.

Tavoitteena on linjasto- ja lautashävikin pienentäminen ruokailevaa asiakasta kohden.
Valtakunnallisesti tavoitteena on hävikin pienentäminen max 20 g /ruokailija.

Nuorisotilojen kävijämäärä kertoo kuinka hyvin tavoitamme nuoria ikäluokkia palveluillamme. Tavoitteena on, että nuorisotiloissa käy vuosittain 13 500 nuorta.

Mittarin avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tavoitteena on, että korkea-asteen tutkinnon suorittaineita on 26 % väestöstä.

Toimitilojen, yleisten alueiden, katujen ja puistojen lämmön sekä sähkönkulutus. Kaupungin kaluston diesel, polttoöljy ja bensiinin kulutus vuodessa. Suhteellinen osuus saadaan huomioimalla kiinteistöjen neliöiden muutos vuoden aikana. Energian kulutuksen vähentäminen on osa kaupungin ilmastotavoitteita ja lisäksi tehokas energiatalous parantaa kaupungin taloustilannetta. Tavoitteena on. että kaupungin energiankulutus on 30 000 MWh vuodessa.

Sisäilmaohjeistus olosuhdehaittailmoituksia seurataan aktiivisesti julkisissa tiloissa. Kaupungin tavoitteena on tarjota toimivat ja terveet toimitilat kaikille työntekijöille sekä palvelujen käyttäjille. Seurattava mittari kertoo ilmoitetuista epäilyistä sisäilmaolosuhteissa, jonka johdosta aina aloitetaan tutkinnat. Matalampi määrä kertoo, että tilat ovat paremmassa kunnossa. Tavoitteena on, että olosuhdehaittaepäilyilmoituksia tehdään korkeintaan 25 kpl vuodessa.

Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet kertovat kaupungin liikenneturvallisuuskulttuurista ja sen kehittymisestä. Tavoitteena kaupungin kehittämisessä on toimiva ja turvallinen kaupunkiympäristö, jota pyritään vuosittain parantamaan investoinneilla ja kehittämistoimenpiteillä. Tavoitteena on, että liikenneonnettomuuksia tapahtuu korkeintaan 24 vuodessa.

Autokannan kehittyminen: uusien rekisteröintien määrä ja sähkö- ja hybridiautojen osuus. Kaupungin oman kaluston sähkö- ja hybridiautojen osuus. Tavoitteena on, että sähkö- ja hybridiautojen osuus on 10 %.

Rakentamisen volyymi kertoo aina alueen elinvoimasta, kehittyvällä ja kasvavalla alueella rakentaminen on aktiivista. Seurattava mittariarvo kuvastaa luvanvaraisen rakentamisen määrää (kerrosala), uudis- ja korjausrakentamista, asumista, vapaa-ajan asuntoja, teollisuutta ja liikennerakentamista. Tavoitteena on, että vuosittain myönnetään 120 rakennuslupaa.

Elinvoimaisesta kaupungista löytyy riittävä määrä rakennusvalmiita tontteja sekä asumisen että elinkeinoelämän tarpeisiin. Tonttivarannon mittari kertoo kaupungin valmiudesta ottaa vastaan uusia asukkaita ja yrityksiä nopeallakin aikataululla. Tavoitteena on, että rakennusvalmiita tontteja on 100 kpl vuosittain. 

Iisalmessa aloittaneiden uusien yritysten lukumäärä kertoo aktiivisuudesta uuden liiketoiminnan käynnistämiseen. Elinvoimaisella alueella syntyy uusia ideoita ja yrityskanta uusiutuu perustettavien yritysten kautta samalla, kun myös toimivat yritykset kehittävät toimintaansa. Mittarin vertailuarvona on käytetty viime vuosien n. 80 perustetun yrityksen keskiarvoa.

Yritysneuvonnassa käyneiden henkilö- ja yritysasiakkaiden määrän kehittyminen kertoo, kuinka paljon kaupungin yritysasiantuntijat ovat olleet yhteydessä alueen yrityksiin ja yrittäjiin. Yritykset kaipaavat usein neuvoa esimerkiksi rahoitus- tai kehitysmahdollisuuksista sekä yrityksen perustamisesta. 

Yritysneuvonta-luvun vertailuarvona on käytetty vuoden 2023 tilannetta, jolloin yhteydenottoja oli noin 350 kappaletta.

Avoimien työpaikkojen määrä kertoo toimivien yritysten ja muiden työnantajien halukkuudesta kasvaa ja rekrytoida uutta työvoimaa. Kehittyvällä alueella dynaaminen työmarkkina tarjoaa useita mahdollisuuksia työllistyä, joten avoimet työpaikat kertovat kaupungin kasvupotentiaalista. Tavoitteena on 250 uutta työpaikkaa kuukaudessa.

Dynaamisen työmarkkinan luonteeseen kuuluu myös jonkin verran työttömyyttä, mutta liian korkea työttömyysaste on toisaalta sekä taloudellinen että inhimillinen haaste. Kaupungin tavoitteena on löytää nopeasti uusia työllistymismahdollisuuksia työnhakijoille ja auttaa työnantajia löytämään osaavaa työvoimaa. Työttömyysasteen tavoitteeksi on asetettu 10 %, joka on pitkällä aikavälillä harvoin saavutettu ja Iisalmen olosuhteissa erinomainen taso.

Iisalmen kaupungin tilikauden kertynyt yli-/alijäämä kertoo kaupungin taloustilanteen vakaudesta, kaupungin tavoitteena on kattaa poistot toiminnan vuosikatteella ja pyrkiä riittävään ylijäämään pitkällä aikavälillä. Ylijäämätavoite on >0 €

Kertoo aktiivisesta ylläpidosta ja aktiivisesta ohjauksesta sivustolle (paljon kävijöitä tulee myös markkinoinnin kautta). Organisaation aktiivinen uutisointi omissa ja ulkoisissa kanavissa lisää myös kävijämääriä, eli mittari on välillinen kertomaan myös onnistumisesta aktiivisessa uutisoinnissa. Tavoitteena on 26 000 verkkosivukävijää kuukaudessa. 

Kertoo aktiivisesta sisällöntuotannosta, vuorovaikutuksesta ja onnistuneesta läsnäolosta sosiaalisen median kanavissa. Tavoitteena on 17 500 seuraajaa.

Kertyneet verotulot ovat hyvä mittari kaupungin tulovirran kehittymiseen ja taloudelliseen kantokykyyn. Toisaalta matalat veroprosentit ovat yksi vetovoimatekijä, eikä veroja kannata kerätä enemmän kuin tehokas palvelutuotanto vaatii. Tavoitteeksi on asetettu keskimääräinen verotulojen taso Iisalmen kokoluokassa 1955 €/asukas.

Iisalmeen maahanmuuttaneiden ja poismuuttaneiden suhteen kehittyminen kertoo kaupungin kansainvälisestä vetovoimasta ja väestönkasvupotentiaalista. Luonnollinen väestönlisäys pysyy ennusteiden mukaan Iisalmessa negatiivisena tulevina vuosina, joten väestömäärän säilymisen kannalta positiivinen nettomaahanmuutto on työpaikkojen säilyttämisen kannalta elinehto. Tavoitteeksi on asetettu n. 180 hengen positiivinen nettomaahanmuutto vuositasolla, josta v. 2023 jäätiin vain 10%.